Jakinvilla

Jakki on nautaeläin, jonka ihminen on kesyttänyt tuhansia vuosia sitten monipuoliseksi kotieläimeksi. Jakeista saadaan maitoa, lihaa ja villaa, sekä jakkia käytetään myös juhtana ja ratsuna. Suurin osa jakeista elää puolivilleinä Himalajan vuoristossa vaeltaen.

Villijakkeja elää maailmassa arviolta enää alle 10 000 yksilöä. Kesytettyjä tai puolikesyjä jakkeja on maailmassa puolestaan jopa 14 miljoonaa. Villi- ja kesyjakin suurin ero on niiden koossa: villijakkihärkä voi painaa jopa 1000kg, kesyjakkihärkä puolestaan vain noin 300-500kg. Kesyjakki elää ja laiduntaa puolivillinä paimentolaisten kaitsemana vähän samaan tyyliin kuin suomalainen poro. Porolta ei tosin kerätä karvaa talteen, toisin kuin jakilta.

Jakki kasvattaa talveksi erittäin paksun karvapeitteen, jolla se pärjää kylmät talvet esimerkiksi Mongoliassa jopa -50 asteen pakkasessa. Keväisin jakilla on runsas karvanlähtö, ja tämän karvan paimenet keräävät kampaamalla tai maastosta talteen. Yhdestä jakista saadaan kertakampauksella noin 125g pestyä ja puhdistettua villaa.

Jakin aluskarva on erittäin hienoa ja pehmeää. Se voittaa näissä ominaisuuksissaan jopa arvokuitu kashmirin. Siinä missä kashmirvuohen villakuidun paksuus on 18,5 micronia, jakin villakuitu voi olla jopa vain 16 micronia (keskiarvo 16-20 micronia).

Jakinvilla on pehmeytensä lisäksi erittäin hengittävää, mutta samalla vettähylkivää. Jakinvillassa on paljon myristriinihappoa (sitä samaa, mitä löytyy muskottipuun lisäksi esimerkiksi kookos- ja voirasvasta sekä öljypalmusta). Myristriinihappo antaa jakinvillaan samoja ominaisuuksia kuin mitä lanoliini lampaanvillaan, mutta myristriinihappo on hypoallerginen, toisin kuin lanoliini. Suomeksi sanottuna lanoliini voi allergisoida, myristriinihappo (yleensä) ei. Myristriinihapon antama tuntuma iholle on samalla tavalla villarasvainen kuin lanoliinisen lampaanvillan.

Vaikka jakinvilla hylkii vettä, sillä on mahtava ominaisuus siirtää kosteutta iholta ilmaan. Jakinvilla voi sitoa itseensä kosteutta iholta jopa 30% painostaan (vertailun vuoksi puuvillan vedensitovuus on max 25% ja keinokuitujen kuten polyesterin vain 1%). Kosteudensiirtokykyyn liittyy vahvasti myös lämmönsäätelykyky. Kuumalla ilmalla jakinvilla siirtää lämpöä iholta ilmaan, ja kylmällä ilmalla puolestaan varaa lämpöä ja pitää kehon lämpimänä.

Jakinvilla on luonnostaan antibakteerinen, ja vastoin yleisiä mielikuvia täysin tai lähes hajuton. Jakinvillan antimikrobiset ominaisuudet estävät bakteerinkasvua villassa, jolloin jakinvilla ei ala haista, myöskään hielle. Jakinvilla ei anna elintilaa myöskään homeille eikä pölypunkeille 🙂

Jakinvillaa löytyy useassa eri sävyissä. Yleisin on tummanruskea (dark chocolate), toisiksi yleisin vaaleampi ruskea (medium brown), ja harvinaisempia platinanharmaa (platinum grey, jonka osuus kaikesta jakinvillasta on alle 10%) ja jopa kokonaan valkoinen sävy. Jakin kauniiden luonnonsävyjen vuoksi jakinvillaa myydään paljon myös värjäämättömänä 🙂

Jakki laiduntaa ympäristöään kevyesti ja kestävästi, eikä aiheuta maaperään eroosiota kuten esimerkiksi merinolampaat Uudessa-Seelannissa. Jakinkasvatus kuuluu esimerkiksi Tiibetissä ja Mongoliassa perinteiseen paimentolaiskulttuuriin ja antaa elannon monelle alkuperäiskansaan kuuluvalle.